|
|
|
Kattava joukkoliikenne – hyvä hengittää
Joukkoliikenteen pitää olla käytettävissä kattavasti sekä alueellisesti että ajallisesti. Ei riitä että joukkoliikenne toimii vain ruuhka-aikaan. Jos yksityisautoilulle halutaan vaihtoehto, on joukkoliikenteellä päästävä harrastuksiin sekä sieltä kotiin. On syytä myös kehittää kevyen liikenteen väyliä ja helpottaa pyörien kuljettamista raideliikenteessä. Tariffitukea on nostettava ja lipunhintoja alennettava kaikille sekä jatkettava raideliikenteen kehittämistä. Lisäksi on otettava käyttöön ruuhkamaksut. Lisää tilaa ja puhtaampaa ilmaa.
Vaikka laaja joukkoliikenneverkko myös maksaa, se tuo käytännössä tuo säästöjä monilla tavoilla. Mitä enemmän ihmiset liikkuvat joukkoliikenteellä, sen vähemmän tarvitsee rakentaa uusia kaistoja. Eivätkä vähäisiä ole myöskään pienhiukkaspäästöjen aiheuttamina terveydenhoitokulut.
Ruuhkamatematiikkaa, bussien ja autojen osalta
Pieni ajatusharjoitelma siitä, miten ruuhkat syntyvät. Aloitetaan siitä, että 200 ihmistä matkustaa töihin. Ruuhka-aikaan tiet ja bussit ovat täynnä. Henkilöautoissa töihin matkustaa tutkimusten mukaan keskimäärin yksi ihminen. Henkilöautojen keskipituus on yli 4 m. Kaupunkibussien pituudet vaihtelevat alle 12 metristä 13 metriin ja kaupunkibusseissa on noin 50 istumapaikkaa. Ruuhka-aikaan tosin ihmisiä yleensä myös seisoo käytävillä.
Jos lasketaan, että henkilöautossa matkustaa 1 henkilö ja bussissa 50 henkilöä, niin neljä täyttä 13 metriä pitkää bussia vie kaistaa 52 metriä, kun taas 200 kpl nelimetristä henkilöautoa vie kaistaa 800 metriä. Molempien autotyyppien välissä on lisäksi tilaa, bussien kohdalla välimatkan voi kertoa neljällä, henkilöautojen kohdalla 200. Siltä varalta, ettei usko ruuhkabussien täysinäisyyteen voi laskuihin myös lisätä vielä yhden bussin ka 40 matkustajaa, jolloin bussien viemä tila kasvaa 65 metriin + välit.
Siinä missä bussin valinneet 200 matkustajaa vievät kaistatilaa kymmeniä metrejä, henkilöautoilijoina sama määrä vie kaistaa noin kilometrin verran. Tämä laskelma tuo esiin vain tilankäytöllisen puolen, ilman saastumisen, pienhiukkaset ja polttoainekulut unohtaen.
Todellisuudessa esim. Espoosta Helsinkiin töihin matkustaa noin 40 000 ihmistä, joten voi aikansa kuluksi laskeskella lisääkin. Onneksi monet heistä käyttävät jo julkista liikennettä, useampikin silti voisi. Mutta se vaatii myös edistystä joukkoliikenneratkaisuihin.