Tiivis kaupunkirakentaminen tarkoittaa rakennusmaan tehokasta käyttöä, joka mahdollistaa palveluiden läheisyyden sekä tehokkaan joukkoliikenne-, lajittelu- ja kierrätyspisteverkon. Tiiviin rakentamisen vastapainona viheralueiden merkitys korostuu. Vaikka uusien asuntojen rakentaminen on tärkeää, jokaista luotoa ja kallioniemeä ei pidä rakentaa, niillä on arvo myös sellaisenaan, sekä maisemallisesti että virkistyksellisesti muita luontoarvoja unohtamatta.
Helsinki kaipaa monimuotoista asuntotuotantoa, joka huomioi elämän kaikki vaiheet ja yksilölliset tarpeet: nuorille pieniä toimivia asuntoja, perheille suurempia ja vanhuksille sekä liikuntaesteisille esteettömiä ja lähellä palveluja sijaitsevia. Etenkin kohtuuhintaisista perheasunnoista on huutava pula. Jokaiseen kotiin ei myöskään välttämättä kaivata omaa saunaa nostamaan ensin rakennus- ja sitten asumiskustannuksia. Kaupunkia suunnitellessa on asetettava etusijalle saavutettavuus joukkoliikenteellä ja kevyen liikenteen väylät.
Jätehuollon pienin ja monille tutuin osa on sekajäteastia. Se ei kuitenkaan ole jätteen elinkaaren pää. Pääkaupunkiseudulta kerättävän sekajätteen joukossa on edelleen ylipuolet lajiteltavia ja kierrätettäviä jotka eivät kuulu kaatopaikalle. Nykyaikaisten kaatopaikkojen rakentaminen on yhteiskunnalle kallista ja toisaalta se vie myös tilaa. On haaskausta täyttää kaatopaikat kierrätettävissä olevalla materiaaleilla. Lajittelun pitää olla mahdollisimman vaivatonta. Lajittelu tapahtuu siellä missä jäte syntyy ja siksi keräysastiat pitää saada lähelle ihmisiä. Lajittelemisen pitää olla helppoa