|
|
|
Terveydenhuolto – hyvinvoinnin perusta
Terveydenhuolto sisältää kaikki ihmisen henkiseen ja fyysiseen hyvinvointiin tähtäävät ennaltaehkäisevät sekä hoitavat toimenpiteet. Vaikka itse kampanjoin erityisesti ammattikorkeakouluopiskelijoiden opiskeluterveydenhuollon puolesta, näen paljon ongelmia ja parannettavaa terveydenhuollossa kokonaisuutena. Julkiseen terveydenhuoltoon täytyy panostaa, yksityiset palvelut ja työterveyshuolto eivät ole kaikkien saavutettavissa.
Hoitotakuusta huolimatta hoitoon pääseminen voi kestää ja olla hankalaa. Hoidon saamiseksi on taisteltava, koska tiukka talous rajoittaa tutkimuksia ja tämä vaikuttaa etenkin epäselvemmissä tapauksissa. Sairaana ei yleensä jaksa taistella. Lisäksi sairaanhoidossa pitäisi kiinnittää enemmän huomiota sekä potilaiden että henkilökunnan viihtyvyyteen. Ruokkimisen ja vaipanvaihdon lisäksi tarvitaan myös huomiota ja turvaa.
Yksi pahoinvoiva nuori, aikuinen tai vanhus on yhteiskunnalle monin verroin kalliimpi kuin kymmenen hyvinvoivaa. Säästöt perusterveydenhuollossa, mielenterveystyössä ja nuorisotiloissa ovat viime vuosina näkyneet ikävinä esimerkkeinä julkisuudessa. Meillä ei ole varaa jatkaa näin.
Terveydenhuolto on hyvinvoinnin perusta. Jos tämä perusta hävitetään, menevät jalat alta koko kilpailuyhteiskunnalta. Jos emme panosta hyvinvointiin, jäävät tulostavoitteetkin saavuttamatta.
Terveydenhuoltoa – myös ammattikorkeakouluopiskelijoille
Ammattikorkeakouluopiskelijoiden terveydenhuollon puute on yksi AMK:n suurimmista heikkouksista. Yleinen malli puuttuu ja pahimmillaan terveydenhuoltoa ei ole järjestetty lainkaan. On aika nostaa amk-opiskelijoiden opiskeluterveydenhuolto samalle tasolle kuin muilla opiskelija- ja kansalaisryhmillä. Kaikki tietävät, että YTHS palvelee opiskelijoita ja kouluterveydenhuolto ensimmäistä astetta. Mutta kuka palvelee amk-opiskelijoita… ikävä kyllä, eipä juuri kukaan, eikä ainakaan YTHS. Korjattakoon tämä harhaluulo tässä.
Ammattikorkeakouluopiskelijat ovat lain mukaan oikeutettuja saamaan opiskeluterveydenhuollon opiskelupaikkakunnallaan riippumatta kotikunnastaan. Opiskeluterveydenhuollosta määrätään kansanterveyslain kolmannen luvun 14 § kuudennessa momentissa seuraavasti:
"Kunnan tulee ylläpitää kunnan alueella sijaitsevien asetuksessa säädettävää muuta kuin 5 kohdassa tarkoitettua koulutusta järjestävien oppilaitosten opiskelijoille heidän kotipaikastaan riippumatta opiskeluterveydenhuoltoa, johon luetaan opiskeluympäristön terveellisyyden ja turvallisuuden edistäminen, opiskelijoiden terveyden ja opiskelukyvyn edistäminen, terveyden- ja sairaanhoitopalvelujen, mielenterveyspalvelut ja suun terveydenhuolto mukaan lukien, järjestäminen opiskelijoille, sekä omalta osaltaan koko opiskeluyhteisön hyvinvoinnin varmistaminen"
Laki ei kuitenkaan toteudu käytännössä. Pääkaupunkiseudulla pitäisi olla 10 lääkäriä ja 30 terveydenhoitajaa kaikkiaan noin 30 000 ammattikorkeakouluopiskelijaa kohden, kun käytännön luvut ovat n. 3 ja n. 14, eikä kaikilla ole oikeutta edes käyttää näiden palveluja. Lisäksi todellisen työpanoksen määrittäminen pääkaupunkiseudulla on vaikeaa palvelujen hajanaisuuden vuoksi. Mielenterveyden ja suunterveydenhuoltoa ei käytännössä ole lainkaan.
Opintotukien korotuksen jälkeenkin opiskelijat ovat alinta luokkaa, mitä tukiin tulee ja sitten ihmetellään, miksi opiskelijat käyvät töissä ja opiskeluajat venyvät. Minä en ihmettele. Nykyisissä epävakaissa oloissa ei vaikuta järkevältä elää velalla, tämän sukupolven opintolainoja ei inflaatio syö olemattomiksi. Nämä tosiasiat täytyy ottaa huomioon myös opiskeluterveydenhuollon hinnoittelussa.
Opiskeluterveydenhuollon palvelut on myönnettävä Helsingissä opiskelijoille puoleen hintaan, Espoossa opiskeluterveydenhuolto on ilmaista.